TIETOA VANHAENGLANNINBULLDOGGISTA

Vanhaenglanninbulldoggi muistuttaa eniten tietysti englanninbulldoggia. Kyse on kuitenkin kahdesta eri koirarodusta. Siinä missä englanninbulldoggi on jalostettu upeaksi näyttelykoiraksi on vanhaenglanninbulldoggi jalostettu vastaaman sitä koiraa mikä englanninbulldoggi aikoinaan oli ennen ulkomuotojalostusta.

Kuvan kaikki koirat ovat puhdasrotuisia, aitoja vanhaenglanninbulldoggeja.
Kuvattu 2010, Olderanchilla.

Mitä eroa on englanninbulldoggilla ja vanhaenglannin bulldoggilla?
Klikkaa tästä >>

Vanhaenglanninbulldoggin jalostuksessa on panostettu nimenomaan luonteeseen ja terveyteen.Vanhaenglanninbulldoggi on harvinainen koirarotu. Yhdysvalloissa näitä koiria on yhteensä alle tuhat ja Euroopassa kanta on yhteensä muutaman kymmenen yksilöä käsittävä.

Harvinaisuudestaan huolimatta vanhaenglanninbulldoggi herättää huomiota jämäkällä ulkonäöllään ja reippaalla olemuksellaan!

Kaavion selitys:

Työkoira-bulldoggit muodostavat rungon ja perustan monelle nykyajan koirarodulle. 1800-luvun alussa tästä suuresta joukosta alkoi erkaantumaan omaksi haarakseen nykyisen näyttelykoirana toimivan englanninbulldoggin esi-isät (kts. kohtaa missä keltainen nuoli alkaa).
Samalla tavalla mutta vähän myöhemmin erkaantuivat omiksi näyttelykoiraroduikseen bullterrierit, amerikanstaffordshirenterrierit ja staffordshirenbullterrierit.
1970-luvulla alettiin kehittämään nykyistä vanhaenglanninbulldoggia joka rotuna edustaa sitä koiratyyppiä, joka nykyinen englanninbulldoggi oli ennen kuin siitä kehitettiin näyttelykoira (kts. kohtaa missä keltainen nuoli alkaa). Tuloksena on työkoira.

Yllä Tankki (edessä) ja Julle (takana).

Hyvä esimerkki suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen jalostustyön tuloksesta. Nuori vanhaenglanninbulldoggi, jonka isovanhemmat ovatTankki ja Sukka ja vanhemmat ovat Bruce ja Dolly. Suunnitelmallinen ja valikoiva linjajalostus vie vuosien työn mutta tulokset ovat hyvät.

 

Helsingin Sanomat kehuu vanhaenglanninbulldoggin tervettä perimää 6.9.2003 ilmestyneessä Helsingin Sanomat -lehdessä on pitkä juttu koirien sairaalloisesta jalostuksesta. Pitkässä jutussa ruoditaan mm. monen näyttely- ja FCI-koirarodun yhä useammin esiintyviä vakavia terveydellisiä ongelmia. Jutussa kirjoitetaan mm. ”...Koirarotuja jalostetaan yhä kauemmas alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan. Rotumääritelmät ovat tulkinnanvaraisia. Siksi toivottuja ominaisuuksia liioitellaan. ... Liioitellut tyypit menestyvät koiranäyttelyissä. Harva kasvattaja jaksaa puurtaa ilman tunnustusta. Lisäksi pentujen myyminen on vaikeaa, jos ei ole näyttelymeriittejä. ... Ainoastaan kauneimpina pidettyjä, eli muodikkaita, yksilöitä käytetään jalostukseen.” Vanhaenglanninbulldoggi on terve poikkeus! Ainoan poikkeuksen jutussa muodostaa eläinlääkärin positiivinen kommentti vanhaenglanninbulldoggista. ”Yhdysvalloissa kehitetty, vuonna 1992 julkistettu vanhaenglanninbulldoggi vastaa ulkonäöltään 1600-luvulla Englannissa eläneitä bulldoggeja. Arvaan, että näillä koirilla esiintyy vähemmän tuki- ja liikuntaelinten sairauksia sekä hengitysongelmia kuin englantilaisilla serkuillaan", huokaa eläinlääkäri Johan Karlsson” Koko juttu on luettavissa tästä linkistä >>

 

ROTUMÄÄRITELMÄ

alkuperä: Yhdysvallat
ulkonäkö: keskikokoinen koira. Vahvarakenteinen, osoittaa suurta voimaa. Rungon tulisi olla tukeva mutta silti atleettinen. Lyhytkarvainen.
korkeus: uros yli 55 cm, narttu yli 50 cm
paino: uros yli 35 kg, narttu yli 30 kg
pää: suhteessa isokokoinen ja neliömäinen, kohtuullisen poimukas, isot leukalihakset, ylöspäin kaartuva alaleuka. Korvat ruusu- tai puolipystyt, sijainti korkealla ja leveällä.
jalat: etujalat suorat tai lievästi kaartuvat, takajaloissa lihaksikkaat reidet
runko: vanharakenteinen, tukeva
väri: tiikeri, punainen, harmaa tai musta. Tiikeri laikkuja valkoisella pohjalla. Kokovalkoinen. Vaaleanpunainen kirsu ja silmänympärys ovat sallittuja mutta eivät
toivottuja. Karvapeite on lyhyt ja myötäinen. Häntä on suora tai päästä kippura.
luonne: ystävällinen mutta peloton ja aina valmiina puolustamaan isäntäänsä ja omaisuutta. Rauhallinen, mutta tuima.
rekisteröinti: Animal Research Foundation (ARF) tai Olde English Bulldogge Association (OEBA).

Vanhaenglanninbulldoggi on tiiviistä olemuksestaan huolimatta erittäin atleettinen.
Hoikka vyötärö, leveä rintakehä - voimaa pursuavat lihakset.
Yksi monista Olderanchin testeistä on villisikatesti >>

Lue tästä mitä Olden omistaja kertoo Olderanchista >>

HISTORIA

Historian mukaan bulldoggien, joka oli 1800-luvulla suomeksi "sonnikoira", alkuperä on Brittein-saaret. Nimitys bulldog tulee tämän koiratyypin käytöstä härkien taltuttamiseen. Tarkkaa tietoa siitä koska koirien käyttö tähän tarkoitukseen alkoi ei ole tiedossa mutta kirjallisia mainintoja löytyy niinkin varhaiselta ajalta kuin vuodelta 1209.

Nykypäivänä härkätappelujen kaltaisia urheilulajeja ei ole mutta aikanaan ne loivat täysin omat vaatimukset käytettäville koirille. Koirien tuli käydä komennosta itseään moninkertaisesti isompien vastustajien kimppuun. Eikä varaa virheille ollut! Vain parhaimmat koirat selvisivät jalostuskäyttöön ja tuona aikoina luotiin perusta bulldoggeille.

Ulkonäkö ei painanut vaakakupissa mitään ja tuloksena oli vähintäänkin omalaatuisen näköisiä koiria - ainakin monen muun koirarotuharrastajan mittapuun mukaan. Vuonna 1835 loppuivat härkätappelut ja samalla katosi bulldoggien härkätappelutarve. Englanninbulldoggin käyttötarkoitusta ei enää ollut.

Tämän rodun harrastajat eivät kuitenkaan luovuttaneet vaan jatkoivat englanninbulldoggin jalostusta - muotojalostuksena. Lopputuloksena on nykyisin tuntemamme englanninbulldoggi.Vaikka englanninbulldoggin alkuperä on syvällä bulldoggien pitkässä sukupuussa ei sen luonne ja fysiikka enää vastaa sitä alkuperäistä koiraa, joka on englanninbulldoggirodun esikuvana. Bulldoggiharrastajien mielissä virisi ajatus herättää henkiin tuo muinainen - ja alkuperäinen - englanninbulldoggi.

Ajatuksen mahdollisuutta ryhtyivät tutkimaan herrat Winston, Hremes ja Lewitt. Vuonna 1971  he aloittivat pitkäjänteisen risteytys- ja jalostustyön. Määränpäänä oli alkuperäinen bulldoggi, jonka nimeksi tuli vanhaenglanninbulldoggi.Vanhaenglanninbulldoggi-koirarotu vastaa siis nyt juuri sellaista koiratyyppiä, josta aikoinaan jalostettiin nykyinen englanninbulldoggi.Monien vuosien intensiivisen linjajalostuksen tuloksena oli vuonna 1992 julkistettu uusi työkoirarotu, vanhaenglanninbulldoggi (VEB).

Rodun kehittäjät olivat tyytyväisiä tulokseen ja vakuuttuneita uusvanhan koirarodun hyvyydestä. David Leavitt perusti rodun tueksi järjestön, The Olde English Bulldogge Association eli OEBA ja siinä rekisteröidään niitä VEB-koiria, jotka polveutuvat vuoden 1992 kantarekisteristä polveutuviin koiriin.

Vanhaenglanninbulldoggi on koirarotu alkuperäisimmillään.
Tasapainoinen koira sopii jopa Suomessa harvinaisempaan villisianmetsästykseen.
Kuvassa Olderanchin Tankki ja päivän saalis.

YLEISTÄ

Uudelleen kehitetty vanhaenglanninbulldoggi rotu eli VEB on levittänyt suosiotaan tasaisen varmasti nyt kymmenen vuoden ajan. Suomen ensimmäinen vanhaenglanninbulldoggi, eli olde endglish bulldogge, saapui maahamme onnelliselle omistajalleen vuosituhannen vaihteessa alkuperämaastaan Yhdysvalloista.

Vanhaenglanninbulldoggin tulisi olla valpas koira, jolla on hyvät mittasuhteet omaava keho. Koiran rakenne tulee olla tanakka, mutta atleettinen. Vanhaenglanninbulldoggin pää on iso ja neliömäinen suhteessa kehoon.

VEBit ovat rauhallisia, mutta suojeluvaistoisia ja pelottomia. Vanhaenglanninbulldoggi on hyvin päättäväinen ja rohkea. Ystävällinen VEB on perheen oiva lemmikki ja pistää kaikkensa peliin puolustaessaan omistajaansa ja perhettään.

Vanhaenglanninbulldoggi on erittäin ystävällinen ja lempeä perheen tuttavia kohtaan ja VEB on välitön ja lempeä luonteeltaan.
Erityistä huomioitavaa vanhaenglanninbulldoggissa on sen pitkäikäisyys, sillä VEB elää yleensä vähintään yksitoistavuotiaaksi.

Vanhaenglanninbulldoggin jalostuksessa on pidetty erityisen tärkeänä koiran terveyttä. Esimerkiksi perinnöllinen lonkkavika on onnistuttu karsimaan pois koko vanhaenglanninbulldoggikoirarodusta pakollisilla lonkkakuvauksilla ja tiukalla linjajalostuksella.

Vanhaenglanninbulldoggi sai alkunsa kun haluttiin luoda uusi rotu, joka vastaa mahdollisimman tarkkaan alkuperäistä terverakenteista ja reipasta englanninbulldoggia. Uuden rodun luominen onnistui erinomaisesti ja nyt meillä on vanhaenglanninbulldoggi, joka on oivallinen lemmikki, hyvä vahti ja ennen kaikkea terve työkoira.

Lue mitä Olde-pennun omistajat kertovat >>

Vasemmalla herra Al Walker, ARF ja oikealla Raimo Kallio, OldeRanch.
Animal Research Foundation (ARF) nimesi OldeRanchin vuoden 2004 vanhaenglanninbulldoggi-kasvattajakenneliksi ja kutsui Raimo Kallion vierailulle elokuussa 2004 Texasiin USA:han, jossa ARF:n toimisto sijaitsee. Samalla kolmen viikon matkalla oli järjestetty lukuisia vierailukäyntejä sekä VEB että AB kenneleissä. Floridassa eritoten jäi vahvasti mieleen käynti Joshua Bulldogs AB kennelissä jossa oli myös villisikoja sekä niiden metsästystä koirien kanssa.

LISÄTIETOA

Kirjallisuutta, joista voi löytää lisää asiaa vanhaenglanninbulldoggikoirarodusta. Kaikki kirjat ovat englanninkielisiä. Osaa kustantaa mm. TFH.Dr. Carl Semencic: The World of Fighting Dogs
Myrus: The Dog Catalog
Reid: Canine Gladiators of Old and Modern Times
Gaunon: Rare Breed Handbook
Alderton: Eyewitness Handbooks/Dogs
DeFrisco & Johnson: The Mini Atlas of Dog Breeds

Muhkea vanhaenglanninbulldoggi-artikkeli eläinmaailmalehdessä.
Klikkaa tästä >>